Tietoja seurasta
Kemin Jahti- ja Kalamiehet ry:n perustivat seitsemän vuosikymmentä sitten vuonna 1949 muutamat täysin rinnoin harrastukseensa uppoutuneet erämiehet, jotka vastineeksi metsästykselle ja kalastukselle halusivat tehdä myös työtä metsän ja veden viljan hyväksi. Vuosikymmenten aikana on yhdistyksestä muotoutunut monipuolinen eräseura, jonka jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 330.
*****
Kemin seudulla Jahti- ja Kalamiehiä arvostetaan metsästysmaita ja kalavesiä omistamattomien eräihmisten puolesta puhujana. Valtakunnallisesti seura tunnetaan ennen kaikkea kenneltoiminnastaan sekä ampujistaan. Yhdistyksen toimintaa leimaa hyvä yhteistyö Kemin seudun muiden metsästys- ja kalastusseurojen kanssa. Kotikaupunkinsa Kemin kanssa seura on tiiviissä symbioosissa. Kaupunki on vuokrannut metsästykseen soveltuvat maansa Jahti- ja Kalamiehille, joka puolestaan vastaa jahtimaitten riistanhoitotyöstä ja valvonnasta.
*****
Lukuisat kemiläiset erämiehet ja etenkin kymmenet eräharrastuksensa aloittaneet nuoret ovat ottaneet ensi askeleensa seuran jahtipoluilla. Seuran jäseneksi pääsevät kaikki metsästyksestä ja kalastuksesta kiinnostuneet erähenkiset miehet ja naiset, jotka sitoutuvat toimimaan seuran tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti.
*****
Jahti- ja Kalamiesten toiminta on järjestetty pitkälle jaostopohjaiseksi. Seuran hallituksen alaisuudessa toimii ampuma-, kala-, kennel-, kiinteistö-, maanvuokraus-, nais-, riistanhoito- ja nuorisojaostot. Näillä sivuilla kerromme seuramme toiminnasta ja tapahtumista.
YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Nimi: Kemin Jahti- ja Kalamiehet ry
Kotipaikka: Kemi
Osoite: Ouluntie 81, 94700 Kemi
Perustettu: 14.06.1949
Rekisterinumero: 54.260
1 §
YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, KUULUMINEN MUIHIN JÄRJESTÖIHIN
Yhdistyksen nimi on Kemin Jahti- ja Kalamiehet ry, ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.
Yhdistys on perustettu 14.06.1949 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Seura voi kuulua jäsenenä toimintaansa lähellä oleviin eri järjestöihin, joihin liittymisestä ja eroamisesta päätetään seuran yleisessä kokouksessa, kun asiasta on ilmoitettu kokouskutsussa ja kun päätös tehdään vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä.
2 §
SEURAN TARKOITUKSENA ON
Edistää ja kehittää jäsenistön ja muidenkin kansalaisten metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia ja muuta eräharrastusta kuten luonnonvarojen hyödyntämistä, luontokuvausta, retkeilyä ja vesillä
liikkumista, edistää jäsenistön kaikinpuolista tietoutta metsästyksessä ja sisävesi- ja merikalastuksessa kestävän käytön periaatteita noudattaen sekä edistää järkevää riistan- ja kalavesien hoitotoimintaa, harjoittaa metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.
Seuralla voi olla hirvieläinten pyyntiin perustettuja ryhmiä, joista jatkossa käytetään nimeä hirviporukka.
Hirviporukalla on omat sisäiset sääntönsä ja määräyksensä, jotka porukan jäsenten enemmistö on hyväksynyt. Hirviporukan säännöt eivät saa olla ristiriidassa yhdistyksen sääntöjen kanssa. Tarvittaessa hirviporukan asiat voidaan tuoda yhdistyksen hallituksen tai yleisen kokouksen käsittelyyn, mikäli asia antaa aihetta tai hirviporukka näin pyytää.
Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun toiminnan ohella ampuma-aseiden käyttöön harjoituttaminen
3 §
TOIMINTANSA TOTEUTTAMISEKSI SEURA
Hankkii käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita sekä kalastusalueita, suorittaa riistan- ja kalavesien hoitotoimintaa sekä valvoo hallitsemillaan alueilla metsästystä ja kalastusta, riistan-hoitotyötä ja kalavesien hoitoa ja luonnonsuojelua, harjoittaa koulutus- ja valistustyötä järjestämällä kursseja, neuvonta-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia ja opintokerhotoimintaa sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää metsästysammuntoja ja ampumakilpailuja, mitä varten seura voi rakentaa ja ylläpitää ampumaratoja, järjestää kalastuskilpailuja ja avustaa jäsenistön työskentelyä metsästyskoirien jalostamisessa ja lajien oikeassa käytössä.
4 §
TOIMINTANSA TUKEMISEKSI
Seura hankkii varoja keräämällä jäseniltään vuosimaksuja sekä järjestää asianmukaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä, kilpailuja ja erilaisia juhlatilaisuuksia. Seura voi myös perustaa rahastoja, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia tai jälkisäädöksiä, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa kustannus- ja kioskitoimintaa.
5 §
SEURAN JÄSENET
Seuran jäseneksi pääsee henkilö, joka hyväksyy seuran säännöt ja lupautuu työskentelemään sen tarkoitusperien mukaisesti sekä maksaa liittymis- ja vuosimaksut, joiden suuruuden määrää vuosikokous. Uudet jäsenet hyväksyy seuran hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran yleisen kokouksen päätöksellä kutsua henkilöitä, jotka ovat erittäin huomattavasti edistäneet seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen eikä heiltä peritä jäsenmaksua.
Kannatusjäseneksi hyväksytään henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenillä on puhe-, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Kannatusjäsenet maksavat vuosittaisen tai kertakaikkisen maksun vuosikokouksen päätöksen suuruisena. Kannatusjäsenet hyväksyy seuran hallitus.
6 §
JÄSENEN VELVOLLISUUDET
Jäsen on velvollinen noudattamaan rehtiä erämiesmoraalia metsästystä ja kalastusta harjoittaessaan sekä kaikessa jäsentoiminnassaan seuran sääntöjä ja hallituksen ja yhdistyksen kokouksissa tehtyjä laillisia päätöksiä. Jäsenen on seuraan liittyessään suoritettava liittymis- ja liittymisvuoden jäsenmaksu, vuotuinen jäsenmaksu suoritetaan huhtikuun loppuun mennessä.
Liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden päättää seuran vuosikokous.
7 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota seurasta milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen katsotaan myös eronneen seurasta, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden ajalta.
8 §
SEURASTA EROTTAMINEN
Seuran hallitus voi erottaa jäsenen, joka laiminlyö seuran säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen, toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti, rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti ja vahingoittaa toimillaan seuran toimintaa.
Erotettu jäsen voi valittaa tehdystä erottamispäätöksestä seuran varsinaiselle kokoukselle jättämällä valituskirjelmän hallitukselle kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Seuran kokous voi hallituksen mielipidettä kuultuaan muuttaa hallituksen päätöksen asiasta.
9 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Päätösvalta seurassa on seuran kokouksella, joka ratkaisee seuran asiat ja päättää sen hallinnosta ja toiminnoista.
Seuran varsinaisia kokouksia ovat helmi-maaliskuussa pidettävä vuosikokous ja elokuussa pidettävä kesäkokous.
Ylimääräinen kokous pidetään, milloin seuran hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun yksi kymmenesosa (1/10) seuran jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii.
Seuran varsinaiset kokoukset ja ylimääräinen kokous kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä tai ilmoittamalla siitä jäsenille kirjallisesti. Kokouskutsussa on ilmoitettava sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltävät asiat.
Päätökset seuran kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta niitä asioita, joissa näiden sääntöjen tai yhdistyslain mukaan vaaditaan määräenemmistöä kokouksessa annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, muissa kysymyksissä voittaa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.
Seuran kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään läsnä olleiden jäsenten nimet, kannatetut esitykset, toimitetut äänestykset ja tehdyt päätökset. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan ja sen tarkastavat kokouksen valitsemat pöytäkirjan tarkastajat.
10 §
VUOSIKOKOUKSESSA
käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
2) Todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolijat.
3) Hyväksytään työjärjestys.
4) Käsitellään seuran hallituksen antama toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta.
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
6) Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä.
7) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali. Valittua puheenjohtajaa kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi.
8) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali.
9) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan vaali ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle.
10) Päätetään hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä toiminnantarkastajien palkkioista.
11) Käsitellään hallituksen antama toimintasuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten.
12) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta.
13) Päätetään kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannatusjäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannatusjäsenmaksusta.
14) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio.
15) Valitaan seuran edustajat niiden järjestöjen kokouksiin, joiden jäsen yhdistys on.
16) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta kirjallisesti ja kokouskutsussa mainitut asiat.
17) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöksiä.
11 §
KESÄKOKOUKSESSA
käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
2) Todetaan kokouksen laillisuus ja läsnäolijat.
3) Käsitellään metsästys- ja kalastussääntö.
4) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
5) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöksiä.
12 §
YLIMÄÄRÄISESSÄ KOKOUKSESSA
käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.
13 §
YHDISTYKSEN HALLITUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta ja omaisuudesta huolehtii ja vastaa vuosikokouksen valitsema hallitus.
Seuran hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan (8) jäsentä. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan. Tarvittaessa taloudenhoitaja voidaan valita hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi saapuvilla on vähintään puolet muista jäsenistä. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tehdyt kannatetut ehdotukset, äänestykset ja tehdyt päätökset. Puheenjohtaja ja sihteeri varmentavat nimikirjoituksillaan em. pöytäkirjan, joka tarkastetaan seuraavassa hallituksen kokouksessa.
14 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄNÄ ON
1) valita keskuudestaan varapuheenjohtaja.
2) valita sihteeri ja taloudenhoitaja.
3) valita muut tarpeelliset toimihenkilöt ja nimetä avukseen tarpeelliseksi katsomansa jaostot.
4) panna täytäntöön seuran kokousten päätökset.
5) hoitaa seuran hallintoa ja taloutta sekä huolehtia tilinpidosta sekä vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelusta.
6) huolehtia seuran tarkoitusperiä vastaavan toiminnan järjestämisestä ja toimintasuunnitelman laatimisesta.
7) edustaa seuraa.
8) pitää jäsenluetteloa.
9) hyväksyä uudet jäsenet ja päättää jäsenten erottamisesta.
15§
SEURAN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Seuran nimen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa.
16 §
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikko ennen vuosikokousta.
17 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näitä sääntöjä voidaan seuran varsinaisessa kokouksessa muuttaa, jos siitä on mainittu kokouskutsussa ja jos muutosta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.
18 §
SEURAN PURKAMINEN
Seura voidaan seuran varsinaisen kokouksen päätöksellä purkaa, jos purkamisesta on mainittu kokouskutsussa ja jos purkamista kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.
Siinä kokouksessa, jossa päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään, on myös päätettävä, miten yhdistyksen omaisuuden ja sitoumusten kanssa menetellään. Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo-Finlands Jaktmuseum ry:lle.
19 §
MUISSA ASIOISSA
noudatetaan yhdistyslakia.